1. Olemme tilanteessa, jossa kansoja liittoutuu ja miekkoja jo hiotaan (Vergilius).
2. Presidentin valinnalla on nyt erityisen olennaista merkitystä, koska ulkopoliittisesti leppeä keli on toistaiseksi takana. Ilmapuntari osoittaa epävakautta eikä myrskykään ole enää vain teoreettinen skenaario. Järjestyksessään kolmannentoista presidenttimme on epäonnen numerosta huolimatta pakko suoriutua hyvin.
3. Suomen tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö, joka myös johtaa ulkopolitiikkaa – yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa (käytin väliviivaa, koska kollektiivi ei koskaan voi johtaa. Joka muuta väittää ei tiedä johtamisesta tai elävästä elämästä paljoakaan).
4. Filosofi Lagerspetz on osuvasti todennut, että tuomarin tärkein ominaisuus on rohkeus. Rohkenen väittää, että niin on presidentinkin. Kyseisessä tehtävässä voi ilman mitään ennakkovaroitusta tulla vastaan tilanne, jossa kyseessä on kansakunnan kohtalo. Silloin on syytä olla koko työkalupakki kunnossa.
5. Tietenkin tosipaikan tullen presidentti voi luovuttaa ylipäällikkyyden puolustusvoimien komentajalle. Tämä ei ole missään määrin hyvä ratkaisu: presidentin tulee kyetä johtamaan sotaa, komentajan sotatoimia.
Ehdokkaiden taustat ulkopolitiikassa ovat hyvin tasaväkiset
7. Toisella kierroksella on nyt kaksi henkilöä, jotka ovat hyvin tasaväkisiä ulkopoliittisilta meriiteiltään. Toisella painottuu globaali osaaminen ja YK, toisella EU ja transatlanttinen yhteistyö. Kumpikin edustavat politiikan liberaalia laitaa. Toinen uisi yhdysvaltalaisten kanssa kuin kala vedessä, mutta hän on ajoittain turhan nopea kommenteissaan. Toinen on sanoissaan harkitsevampi ja diplomaattisempi. Kummankin uralta löytyy mustia pisteitä.
8. Ehdokkaiden ulkopoliittisen taustan perusteella eroja ei finalistien välille synny.
9. Siksi arvioin finalisteja niillä samoilla kahdella kriteerillä, joilla tein vaikean valintani myös ensimmäisellä kierroksella.
10. Perustelen samalla myös sitä, että presidentillä pitäisi olla perustuslakiin perustuva kelpoisuusvaade vähintäänkin koulutukseen ja mahdollisesti asevelvollisuuteen liittyen.
Presidentille olisi syytä asettaa kelpoisuusvaatimuksia perustuslaissa
12. Tämä on erikoista, koska soveltuvalla tutkinnolla yleensä osoitetaan opillinen kelpoisuus. Analogiaa voi hakea perustuslain 125 §:n 2 momentista, jonka mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslain esitöiden mukaan taito tarkoittaa mm. koulutuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. (Ks. myös Saraviita, Ilkka: Perustuslaki. 2., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent. s. 988).
13. Esimerkiksi ulkoministeriön protokollapäälliköllä, konsulipäälliköllä ja ulkoasiainhallinnon tarkastajalla pitää olla tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (VNA 2022/1171).
14. Tästä lähtökohdasta on nurinkurista, että edes peruskoulua ei tarvitse päästä läpi voidakseen tulla valituksi ulkopolitiikan ykkösjohtajaksi ja puolustusvoimien ylipäälliköksi.
15. Kun tarkastellaan historiaa, sotilaskoulutuksen saanutta Mannerheimia ja Kalliota lukuun ottamatta kaikki kymmenen muuta ovat suorittaneet vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon (jos Ahtisaaren opettajakoulu lasketaan mukaan).
16. Muutoinkin opinnot ovat presidenteiksi asti urallaan edenneille tyypillisesti maistuneet. Kaikista presidenteistämme tohtoreita on ollut peräti 42 %.
Presidenttiehdokkaiden koulutusvertailu
17. Ensimmäisellä kierroksella pudonneista presidenttiehdokkaista korkeakoulututkinnon suorittaneita ja siten mielestäni ”kelpoja” olivat kaikki: Jutta Urpilainen (KM), Sari Essayah (KTM), Mika Aaltola (YTT), Jussi Halla-Aho (FT), Olli Rehn (FT), Li Andersson (VTK) ja Harry Harkimo (diplomiekonomi, nykyisin KTK).
18. Kaikista presidenttiehdokkaista vain yksi ehdokas ei ole suorittanut toisen asteen eli peruskoulun ja lukion jälkeen mitään tutkintoa. Jos perustuslaissa olisi kelpoisuusvaateena korkeakoulututkinnon suorittaminen, kuten pitäisi, tämän ehdokkaan pallo ei olisi mahtunut vihreälle veralle.
19. Tämä koulutustaso riitti 25,8 %:lle suomalaisista ja se riitti pääsyyn toiselle kierrokselle. Sanomattakin on selvää, että ehdokkaalla voi olla eväitä menestyä myös ilman korkeakoulututkintoa. Ei koulutus sellaisenaan ketään autuaaksi eikä mestariksi tee.
20. Toinen finaalikierroksen ehdokkaista toinen on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon Furman Universityssä Etelä-Carolinassa, jossa hänet Wikipedian mukaan palkittiin vuosikurssinsa parhaana miesopiskelijana. Tällä kandidaatilla on myös maisteritason tutkinto College of Europesta, Brüggesta sekä tohtorin tutkinto kansainvälisistä suhteista arvostetusta London School of Economicsista.
21. Koulutustaustan näkökulmasta ero toisen kierroksen ehdokkaiden välillä on valtava.
22. On varsin luonnollista, että tällä pitäisi olla painoarvoa puntaroidessa ulkopoliittiselta taustaltaan ja kokemukseltaan varsin tasaväkisiä ehdokkaita.
Myös asevelvollisuuden suorittaminen voisi olla kelpoisuusvaade – joskin ongelmallisempi
23. Toinen presidentin kelpoisuusedellytys voisi koskea varusmiespalveluksen suorittamista.
24. Tässä olisi kuitenkin ongelmansa se yhdenvertaisuusperiaatteenkin vastainen tosiasia, että asevelvollisuus ei toistaiseksi missään muodossaan ole naisille pakollinen. Tämän haasteen voisi taklata edellyttämällä varusmiespalveluksen suorittamista tai esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuskurssin suorittamista (jälkimmäinen ei kyllä kovin hyviä eväitä ylipäällikölle anna).
25. Puolustusministeri Antti Häkkänen mukaan Venäjän aidosta sotilaallisesta uhasta johtuen ”uuden komentajan pitää olla valmis myös kovaan tilanteeseen ja Janne Jaakkola oli se, joka tehtävään piti valita”. Jaakkola on käynyt laskuvarjojääkärikoulun ja edeltäjänsä Timo Kivisen tavoin komentanut maavoimien keihäänkärkeä, Utin jääkärirykmenttiä (UTJR).
Kuva: Punainen baretti ja siivet, laskuvarjojääkärin tunnus.
27. Puolustusvoimien ylipäälliköllä olisi siten perusteltua olla henkilökohtaisen kokemuksen kautta syntynyt edes auttava käsitys siitä, miten armeija kriisiorganisaationa toimii. Tämä ymmärrys ei synny yleistä palvelusohjesääntöä lukemalla vaan intin vihreissä. Minun on vaikea ajatella, että tähän tehtävään olisi kelpoinen henkilö, joka on suorittanut siviilipalveluksen.
Kokemukset armeijaa käymättömästä presidentistä ovat surkeat
28. Kun tarkastellaan historiaa, Mannerheimin jälkeen puolustusvoimien palveluksessa meritoitunein on Mauno Koivisto, joka taisteli vihollista vastaan Lauri Törnin johtamassa osastossa (samassa porukassa itsenäisyyden puolesta taisteli myös kuvassa oleva edesmennyt isoisäni jonka kuolema tark´ampujan dum-dum luotiin oli senteistä kiinni ylioppilaskirjoituksiin hiipiessään – tohtorismies Koiviston lailla hänkin).
Kuva: Voitto Vuola saksan kielen ylioppilaskirjoituksissa Karhumäessä jatkosodan aikana
30. Halonen nimittäin epäonnistui puolustusvoimien ylipäällikkönä katastrofaalisesti. Hänen kaudellaan puolustusvoimilta leikattiin määrärahoja ja varuskuntia lakkautettiin. Halonen vaati vuonna 2004 presidenttinä ja rauhanliikkeen ihmisenä, että Suomen pitää ehdottomasti luopua jalkaväkimiinoista, mikä sittemmin tapahtuikin.
31. Jos Halonen olisi käynyt armeijan, hän olisi todennäköisesti ymmärtänyt, miten kriittinen ”asejärjestelmä” jalkaväkimiinat ovat metsäiselle maalle, jolla on tuhannen kilometrin raja paariavaltion kanssa. Miina on puolustusase, eikä niitä käytettäisi, ellei rajan yli alkaisi tulla Venäjän masinoimana vakavampaa uhkaa kuin mitä nyt koemme. Kävyillä ja poskilaukauksilla ei rajaa kovin pitkään puolusteta.
32. Ylipäällikkö ajoi johtamansa armeijansa suorituskykyä alas. Pasifistinen ideologia ja itänaapurin hännystely vaikuttivat ajaneen Halosella arvoina kansallisen turvallisuuden edelle
33. Tasapuolisuuden nimissä on todettava, että myös presidentti Sauli Niinistö tuki puolustusvoimien leikkauksia.
34. Vielä vakavammin Niinistön suuntaan voi esittää perusteltua kritiikkiä ja jopa moitteita siitä, että hänen olisi 2010-luvun alkupuolella pitänyt pontevammin puuttunut Venäjän toimiin, jolla kyseenalaistettiin Suomen suvereniteetti.
35. Tuolloinhan presidentti Dimitri Medvedev sanoi, että Nato -jäsenyys ei ole Suomen oma asia ja kenraali Makarov huuteli Kremlin lähettiläänä täysin mielipuolisia kommentteja sotilaallisen yhteistyön tiivistämisestä Venäjän kanssa! Silloin olisi viimeistään pitänyt hälytyskellojen soida ja ottaa puhelu NATO:n pääsihteerille ja aloittaa prosessi jäsenyyden hakemiseksi. Edellinen blogikirjoitukseni yli kymmenen vuoden takaa käsitteli juuri tätä aihetta.
36. Tämä ei ole anakronismia, koska pitkälti koko valtiojohto kaksi jäljellä olevaa presidenttiehdokasta mukaan luettuna olivat kollektiivisen utopistisen idänpolitiikan harhassa.
37. Kuten Solzenitzyn on todennut, länsi yritti Neuvostoliiton jälkeen tappaa totalitarismia hampurilaisilla. Eipä onnistunut. Viimeistään Putinin puheen Münchenin turvallisuuskonferenssissa olisi pitänyt saada karvat pystyyn. Virolaisten varoituksia ei kuunneltu. He tiesivät, että Putinin sanat voivat muuttua teoiksi siinä missä Medvedevin tai Makarovin.
38. Onneksi nyt meillä on NATO-jäsenyyden myötä takana isommat lihakset. Venäjä kun ei mitään muuta asiaa kunnioita kuin voimaa.
Yhteenveto
40. Olemme tilanteessa, jossa Suomen kansa valitsee ulkopoliittisessa jännitteisessä tilanteessa seuraavaksi presidentiksi ja puolustusvoimien ylipäälliköksi joko korkeakoulututkintoa vailla olevan siviilipalvelusmiehen tai kansainvälisestä huippukorkeakoulusta valmistuneen tohtorismiehen, joka on sotilasarvoltaan korpraali.
41. On mietittävä tarkkaan, kumman pallon uurnaan pussittaa. Toinen palloista on voittava.