Lasse Vuola

Yrittäjä. Juristi. Tutkija.

Valtion sijoitustoiminnan lisääminen on silmänkääntötemppu?

1. Valtio on kasvattamassa rooliaan suomalaisten yritysten rahoittajana. Tämä on ongelma.

2. Valtion ydintehtävä on edistää kansalaisten hyvinvointia (salus populi suprema lex). Tämä tapahtuu ohjaamalla verovaroja perusoikeuksien toteuttamiseen (esim. puolustusvoimat, terveydenhuolto, sosiaaliturva). Valtion riskisijoitustoiminnan lisääminen veronmaksajien varoilla ei lisää hyvinvointia edes välillisesti kansantaloudellisten vaikutusten kautta.

3. Valtion roolin kasvattaminen on perinteisesti ollut vasemmistohallitusten suurin synti. Nyt siihen syyllistyy oikeistohallitus. Tämä johtuu joko puutteellisesta ymmärryksestä tai sitten kyse on silmänkääntötempusta todellisten suurten rakenteellisten uudistusten antaessa odottaa itseään.

4. Useat vaikutusvaltaiset tahot, kuten Pääomasijoittajat ry, ovatkin voimakkaasti vastustaneet hallituksen suunnitelmia lisätä suorien sijoitusten tekemistä Teollisuussijoituksen (TESI) kautta – veronmaksajien riskillä.

5. TESI:stä on jo valmiiksi muodostunut valtio-omisteinen rahastojen ankkurisijoittaja ja eräänlainen portinvartija, joka päättää, millaiset aikaiset VC-rahastot saavat sijoituksia. Muut instituutiot ovat ikään kuin ulkoistaneet pienten pääomarahastojen ankkurisijoitustoiminnan TESI:lle. Pelkästään tämä on vaarallinen tie.

6. TESI:n toinen rakenteellinen ongelma on se, että riskisijoituksia tehdään veronmaksajien kustannuksella, mutta kilpailtuun rahastotoimialaan verrattuna oudoilla kannustimilla – tai pikemminkin niiden puuttumisena. Toisin kuin VC-rahastojen salkunhoitajilla, TESI:n sijoituksista vastaavilla ei käsitykseni mukaan ole mitään henkilökohtaista riskiä kohdeyrityksessä. Skin in the game -teoksen kirjoittanut Nassim Taleb nauraisi tällaiselle sijoitusfunktiolle.

7. Historiallisesti valtio on surkea omistaja ja vielä surkeampi sijoittaja. Surkuhupaisin esimerkki on Valtion kehitysrahasto, joka ei koskaan startannut. Sen nimi muutettiin Marinin hallituskaudella Ilmastorahastoksi, joka oli sekin totaalinen floppi. Veronmaksajien rahaa poltettiin valtavia määriä savuna ilmaan. Nyt ilmastorahasto on yhdistetty TESI:n kanssa ja sijoituspääomaa lisätään.

8. Valtion riskisijoitustoiminnan lisääminen veronmaksajien rahoilla vaikuttaa lumelääkkeeltä, jolla on tarkoitus osoittaa, että pyritään tekemään edes jotain konkreettista. Välttämättömät suuret rakenteelliset muutokset antavat odottaa itseään.

9. Silmänkääntötempulta vaikuttava toimi ei edes tue kansantaloutta, koska hallitus on ratkaisemassa kuviteltua ongelmaa.

10. Suomalaisten kasvuyhtiöiden kannalta ei ole mitään väliä, mistä raha yritykselle tulee. Rahoituskelpoiset yhtiöt keräävät rahan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta markkinaehtoisesti. Mitään rahoituskapeikkoja ei ole.

11. Markkinaehtoisuus tarkoittaa myös sitä, että rahoituskelvottomat yritykset eivät saa rahaa, eikä niiden kuulukaan saada – varsinkaan veronmaksajien subventoinneilla.

12. En ole löytänyt yhtään tieteellistä tutkimusta, jossa suomalaisilla yrityksillä olisi jotain erityisiä esteitä kerätä rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. En myöskään ole kuullut yhdenkään rahoitusalan ammattilaisen, enkä kasvuyhtiön perustajan, jonka kanssa olen keskustellut, olevan sitä mieltä, että valtion riskisijoitusfunktion kasvattaminen veronmaksajien varoilla olisi järkevää.

13. Kyse on nykyisten poliittisten päättäjien harhasta, jossa kuvitellaan, että valtion riskirahoituksen lisääminen auttaisi kansantaloutta kasvamaan. Tässä ajattelussa on looginen virhe. Valtion rahoitustoiminnan lisäämisellä ei ole vaikutuksia kansantalouteen.

14. Ongelma ei ole kasvuyhtiörahoituksen puute, vaan rahoituskelpoisten kasvuyritysten puute. Suomesta puuttuvat kannusteet yrittäjyyteen. Työnteon ja ahkeruuden eetos on kärsinyt inflaation.

15. Kansantalouden kannalta olisikin paljon parempi, jos TESI:lle suunnitellut lisäeurot allokoitaisiin kokonaan esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madaltamiseen. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi verosubventoinnein ensimmäisen kuolemanlaakson ajaksi sellaisille asiantuntijoille, jotka siirtyvät perustamaansa yhtiöön, joka on saanut kerättyä tietyn määrän oman pääoman ehtoista riskirahoitusta (arm´s length).

Verotuksen kiristäminen on laskutoimi – ei kasvutoimi

Verotuksen kiristäminen on laskutoimi – ei kasvutoimi

1. Vaikeisiin ongelmiin on Suomessa tullut tavaksi perustaa työryhmä. Tällä kertaa kyse oli kasvusta, koska Suomen talous on polkenut suota kaksi vuosikymmentä paikallaan ja julkinen talous on kuralla ja kohta niin velkainen, että joudumme EU:n tarkkailuluokalle...

Kontulan teos täynnä suvaitsemattomuutta ja ääriajattelua

Kontulan teos täynnä suvaitsemattomuutta ja ääriajattelua

1. Halusin lukea Kontulan teoksen Pikkuporvarit (Into 2021) ymmärtääkseni paremmin äärivasemmistolaista eetosta. Kontula on älykäs ja tohtorikoulutettu ihminen, ja vaikka hänen ajattelunsa poikkeaa hyvin monen teeman osalta omista pohdinnoistani, pidän häntä hyvänä...

BIO

Lasse Vuola

Lasse Vuola on syntynyt vuonna 1981. Vuola on Fundun perustajaosakas ja toimitusjohtaja.
Perhe ja vapaa-aika
  • Kolme tytärtä, puoliso, suomenpystykorva, ragdoll kissa.
  • Salibandy (2 div), lumilautailu, lainelautailu, perhokalastus, kanalintumetsästys
Koulutus

Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, oikeustieteen tohtoriohjelma (2021-2025e)

  • Monografian työotsikko: Vaihdanta metanormina.

Master of Laws, University of California at Berkeley (2006)

  • Vuosikurssin presidentti
  • High Honors – Contract Law

Kauppatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (2011)

  • Pro Gradu pientuulivoimasta 4/5, uutisointi mm. Yle (linkki https://yle.fi/a/3-5079182)

Oikeustieteen maisteri, Lapin yliopisto (2006)

  • Pro Gradu oikeudesta ja peliteoriasta, arvosana 10/10

Ylioppilas, Kannuksen lukio, 2001

High School Graduate, 1999, Shenandoah High School,

Työkokemus

Fundu Oy, co-founder, toimitusjohtaja 2017-

Asianajotoimisto Castrén & Snellman, asianajaja 2013-2016

Borenius Asianajotoimisto Oy, asianajaja 2012-2013

Lapin yliopisto, tutkija, muun työn ohella 2012, ja 2007-2008

Asianajotoimisto Puranen & Kiviluoto, asianajaja 2006-2012

Suomen salibandyliitto ry, erotuomari 1997-2017

Ammatilliset kurssit
  • Blockchain Unlocked 2018. Berkeley Law & Technology with Haas Business School
  • Venture Capital Unlocked, 2017, Berkeley & 500.vc
Varusmiespalvelus
Utin jääkärirykmentti, laskuvarjojääkärikoulu, vuosikurssin puheenjohtaja, 2004
Yhtiöitä, joita ollut perustamassa
Luottamustoimia
  • Grid.vc Oy, hallituksen jäsen
  • Salibandyn liigaerotuomarien yhdistyksen puheenjohtaja (2013-2016)
  • Salibandyliiton valituslautakunnan puheenjohtaja (2012 – 2020)
Julkaisut ja kirjoitukset
  • History of Crowdfunding in the Context of Ever-Changing Modern Financial Markets. Teoksessa Shneor Rotem et al.: Advances in Crowdfunding. Research and Practice. 2020 (s. 209-239). Kanssakirjoittaja Aki Kallio.
  • Joukkorahoitus, Talentum 2018. Kanssakirjoittaja Aki Kallio.
  • Sanctions and the Supply Chain. Global Trade and Customs Journal, Issue 2. s. 69-72. Helmikuu, 2015.
  • Erotuomareiden asianosaisasemasta urheiluoikeudellisessa kurinpitomenettelyssä. Urheilu ja oikeus 2014, s. 323–343. Kanssakirjoittaja Suzanne Simon-Bellamy.
  • Review of Crowdfunding regulation . Finland. Review of Crowdfunding Regulation 2013. Intrepretations of existing regulation concerning crowdfunding in Europe, North America and Israel. s. 67-74. Lokakuu 2013. (kanssakirjoittajat Janne Lauha, Marianne Luotio).
  • Environmental Due Diligence viranomaisen neuvonnan, vastuun ja salassapidon kannalta. Edilex 2010.
  • KHO:2005:23: Ympäristölupa, BAT ja lupamääräykset. Edilex 2006. Kanssakirjoittaja Matias Wallgren.
  • KHO:2005:33: Poikkeaminen käyttötarkoitusta koskevasta kaavamääräyksestä ja toimivaltakysymyksetä. Edilex 2005. Kanssakirjoittaja Matias Wallgren.
  • Kuntien ympäristölupien taso Keski-Suomen alueellisen ympäristökeskuksen toimivalta-alueella. Vertaileva tutkimus. Keski-Suomen ympäristökeskus 2005. Kanssakirjoittaja Eeva-Maija Pusa.
Muita kirjoituksia

Yrittäjän eläkelain puutteellista valmistelua voidaan vielä paikata. Helsingin Sanomat, vieraskynä 22.8.2022
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009015989.html

Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen. Helsingin Sanomat, mielipide 10.5.2021 
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007966927.html

Joukkorahoitus tarvitsee helpot pelisäännöt. Helsingin Sanomat, vieraskynä 22.7.2014
https://iptlsblog.wordpress.com/page/7/

Lukuisia artikkeleja Pohjolan Perhokalastaja -lehteen 2004-2006, kanssakirjoittaja Matti Nives

Liity Lasse Vuolan sisäpiiriin

Liity Lasse Vuolan sisäpiiriin