Lasse Vuola

Yrittäjä. Juristi. Tutkija.

KONTULAN TEOS TÄYNNÄ SUVAITSEMATTOMUUTTA JA ÄÄRIAJATTELUA

1. Halusin lukea Kontulan teoksen Pikkuporvarit (Into 2021) ymmärtääkseni paremmin äärivasemmistolaista eetosta. Kontula on älykäs ja tohtorikoulutettu ihminen, ja vaikka hänen ajattelunsa poikkeaa hyvin monen teeman osalta omista pohdinnoistani, pidän häntä hyvänä poliitikkona.

2. Pidän tärkeänä yrittää ymmärtää mahdollisimman hyvin myös toisenlaisen ideologian omaavien henkilöiden ajattelua. Tärkeintä on argumentaation vakuuttavuus, ei puoluekirjan väri.

3. Minua on usein esimerkiksi ihmetyttänyt valtava kuilu, joka on vasemmiston ideologian ja arkisen logiikan ja realismin välillä. Tämän kuilun pohjalla on työnteko ja yrittäjyys, joka on vasemmistolle usein ikään kuin ”pakkopullaa”. Kontula esimerkiksi rinnastaa työnteon ja KELA:n kaavakkeiden täyttämisen pakolliseksi välttämättömyydeksi (s. 105). Tässä on kommunismin manifestin henkeä, koska kapitalismihan on järjestelmä, jossa ”kaikki pyhä häväistään ja kaikki pysyvä katoaa kuin savuna ilmaan” (Marx – Engels 1848).

4. Itse ajattelen, että vaihdanta (yrittäminen, kuluttaminen, työnteko) mahdollistaa pohjoismaisen hyvinvointimallin olemassaolon. Tämä johtuu siitä, että 75 % valtion budjetista tulee vaihdantaan kohdistuvista veroista. Näillä julkisilla varoilla katetaan sisäinen ja ulkoinen turvallisuuskoneisto, käytännössä kaikki julkiset palvelut ja perus- ja ihmisoikeudet sekä etuudet niille, jotka täyttävät KELA:n kaavakkeita.

5. Kontula osallistuu itse tähän rahoitusmekanismiin olemalla hyvätuloisena aktiivinen veronmaksaja. Kontulan ansiotulot vuonna 2023 olivat 102.872 euroa ja pääomatulot 909 euroa. Hän on näistä tuloistaan maksanut veroja niin paljon, että se on mahdollistanut ainakin yhden sairaanhoitajan vuoden palkan. Hienoa! Sivuhuomiona todettakoon, että Antti Lindtmanin johdolla myös sosiaalidemokraatit ymmärtävät tämän mekanismin, mutta eivät välttämättä sitä, että progressio leikkaa nettotulojen lisäksi myös halun työskennellä enemmän!

6. Kontulan henkilökohtaisesta ahkeruudesta huolimatta keskiluokan työteliäisyys on kuitenkin juuri sitä teoksessa määriteltyä pikkuporvarillisuutta, jonka Kontula kirjassaan nostaa tikun nokkaan.

7. Se, mikä minulle tuli yllätyksenä, liittyy siihen, että tohtori Kontulan kirjoittamistavassa on oikeistopopulismille tuttu poleeminen ote ja samalla myös äärimmäisen suvaitsemattomia piirteitä.

8. Äärivasemmisto ja -oikeisto eivät siten liene kovin kaukana toisistaan metodologiassa, vaikka ideologiat ovat kaukana toisistaan.

KONTULAN SUVAITSEMATTOMUUS

9. Keskiluokkaisena ja so. pikkuporvarillisena Kontula pitää elämää, jossa käydään elokuvissa, harrastetaan liikuntaa säännöllisesti ja tilataan ruuaksi kreikkalaista salaattia – jotain kevyttä, vähän etnistä, mutta tuttua ja turvallista (s. 52-53).

10. Mielestäni Kontulan kuvaama pikkuporvarillinen elämä on ihan hyvää ja kohtuullista. Jos joku haluaa toisenlaista elämää, sitä kukin tavoitelkoon, kunhan se ei tapahdu toisten kustannuksella.

11. Kontula kritisoi erityisen voimakkaasti sitä, että valtaosa suomalaisista (71 %) haluaa identifioitua tähän vihaamaansa keskiluokkaan ja kauhistelee sitä, että jopa arkkipiispa mieltää kuuluvansa keskiluokkaan (s. 57-58). Pöyristyttävää!

12. Tällainen ajattelu on täydellisessä ristiriidassa vasemmistoideologian sinänsä hyvin kannatettavan ajatuksen kanssa, että jokainen saa identifioitua sellaisissa teemoissa kuten sukupuoli ja seksuaalisuus miksi ikinä haluaa.

13. Kontula hyväksyy siten sen, että biologinen mies saa halutessaan identifioitua naiseksi, mutta ei sitä, että arkkipiispa haluaa identifioitua keskiluokkaiseksi.

14. Miksi tätä samaa oikeutta ei ole valtaosalla suomalaisista, kun kyse on jostain kuvitteellisesta luokasta?

15. Kontulalle yhdenvertaisuus ja identifioitumisen vapaus tuntuu olevan hyve, jos se kohdistuu omaan ideologian kannalta hyväksyttäviin asioihin. Tämän tekopyhempää hurskastelua on vaikea keksiä.

16. Tällainen ajattelun köyhyys hyvin koulutetun ihmisen taholta on huolestuttavaa, ja se muistuttaa myös poliittisen spektrin toisen äärilaitamme ajatteluvinoumia – tahallisia tai tiedostamattomia.

KONTULAN KRITIIKKI TYÖTELIÄISYYTTÄ KOHTAAN ON ABSURDIA

17. Kontulan teoksen päähyökkäys kohdistuu pikkuporvarillisuuden työteliäisyyteen. Kontulan mukaan pikkuporvarillisuuden kautta rakentuu ”kuva moraaliltaan ihanteellisesta työkansalaisesta, joka työttömyyden kohdatessa ei jää sohvalle makaamaan ja heittäydy hillittömyyksiin, vaan käyttää vapautuneen ajan työkuntonsa ylläpitoon tai jopa parantamiseen” (s. 60).

18. Tällaisen luokka-ajattelun taustalla on Ranskan pääministeri François Guizot (1787-1874) havainnot siitä, että olennainen rooli on laajalla keskiluokalla, jonka hän näki edustavan parhaiten edustuksellisen järjestelmän hyveitä: maltillisuutta, taloudellista riippumattomuutta, koulutusta ja yksityisomaisuuden puolustamista (ks. Miettinen, Timo: Demokratian aika. Teos-kustantamo 2024, s. 145-146). Kontula tuntuu olevan varsin eri linjoilla kuin Guizot.

19. Täysin tunteisiin Kontulalla on mennyt YLE:n pääuutisissa esitetty raportti (s. 61-62) koronakriisin vaikutuksista kesätyörekrytointeihin. Kyseisessä jutussa haastateltava nuori nainen oli istunut valkoisella sohvalla (Kontulan mukaan pikkuporvarin varma tunnusmerkki), ja kertonut käyttävänsä työaikaa kauppatieteen ja viestinnän opintoihin avoimessa yliopistossa, minkä lisäksi säännöllinen liikunta luo päivään rytmiä.

20. Jutussa tämä ahkera ja takaisin työelämään pyrkivä nainen oli kaiken lisäksi myös kehottanut, että kaikkien tulisi pitää huoli itsestään, jotta poikkeustilanteen väistyessä kansa kykenee nopeasti työmarkkinoille. Pöyristyttävää!

21. Kontula ei voi ymmärtää, miten joku pystyy ajattelemaan niin, että joku oman tilanteensa kantaa myös huolta kansantaloudesta. Nuorelle haastateltavalle naiselle hän antaa suosituksen, että tämän tulisi ennemmin ”pussailla päivät yöt rakastettunsa kanssa ja vain chillailla” (s. 64).

22. Kontula arvostelee sitä, että ihmiset tekevät työtä ja ajattelevat sen olevan yhteisöllisten tavoitteiden kannalta ei vain tärkeää, vaan välttämätöntä. Kontula ei voi ymmärtää, miksi tämä työtä tekevä luokka katsoo vinoon sellaisia, jotka vain omasta halustaan (ei esimerkiksi sairaudesta) pötköttelevät KELA:n etuuksilla (s. 60).

23. Sen Kontula unohtaa teoksessaan mainita, että tämä keskiluokan työteliäisyys ja YLE:n haastatteleman naisen ajattelutapa mahdollistavat sen, että Kontulan arvostamat punaisemman aatteen toverit voivat halutessaan siemailla viiniä Kallion kuppiloissa veronmaksajien varoilla.

24. Jos keskiluokka (71 %) Kontulan kirjan ohjeita seurattuaan lopettaisi työnteon ja liittyisi Hämeentien viininhuuruisiin chillailuihin niin mistähän rahat näihin KELA:n etuuksiin saataisiin?

25. Vasemmistoideologia ja looginen realismi törmäävätkin niin pahasti, että Kontulan keino on jättää aihe käsittelemättä.

26. Minun mielestäni kaikenlainen rentoutuminen ja nautiskelu on todella kannattavaa ja kannustettavaa. Tasapainon hakeminen stoalaisen tyyneyden ja epikurolaisen tyytyväisyyden tavoittelun välillä on kaiketi sitä, mistä elämässä on kyse. Jokaisella kuuluu olla vapaus pyrkiä tavoittelemaan sellaista tasapainoa kuin näiden kahden välillä haluaa.

27. Chillailu ei vain saa tapahtua vapaamatkustajana muiden veronmaksajien kustannuksella. Tämä kanta saa tukea oikeusjärjestyksestä.

28. Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimentuloon ja huolenpitoon. Tämä turvaverkko nojaa veronmaksajiin – eli suurelta osiin työteliääseen keskiluokkaan.

29. Harmillisesti punaisen politiikan johdolla tulkinta on päässyt luiskahtamaan perustuslain sanamuodon vastaiseksi siten, että tämä oikeus chillailuun kuuluu myös niille, jotka eivät halua hankkia välttämätöntä toimeentuloa.

30. Kykenemisen ja halun semanttinen ero on merkittävä. Tämä on yksi velkaantumisemme syy ja kansakunnan rappion alku. Sosiaalilainsäädännön sisältö ja tulkinta pitäisi saattaa ajan tasalle perustuslain kirjaimen kanssa.

KONTULA MAALAILEE KUVAA LUOKKASODASTA

31. Tulkintani mukaan Kontula myös pyrkii teoksessaan rakentamaan jonkinlaista kuvaa siitä, että nämä pikkuporvarit olisivat jonkinlaisessa luokkasodassa työväenluokan kanssa.

32. Tällaisten absurdien uhkakuvien luominen on ihan samaa, mihin jotkut perussuomalaiset syyllistyvät vaikkapa maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä. Poliittiset ääripäät tuntuvat olevan loppujen lopuksi melko samankaltaisia.

33. Kontula perustelee näkemyksiään sillä, että koulujen luokkakokojen kasvaminen on esimerkki tällaisesta sosiaalisen kierron hidastavasta politiikasta, jolla halutaan huolehtia, etteivät työväenluokkaiset lapset osallistuisi kisaan (s. 66-67).

34. Tällainen lonkalta ammuttu Mainilan laukaus on absurdi. Jos tällainen salajuoni pitäisi paikkansa, ei oltaisi kaukana siitä, että punainen lyhty syttyisi työväentalon (luhistuneessa) tornissa.

35. En ole koskaan tavannut yhtään pikkuporvaria, poroporvaria, yrittäjää tai eliittiin kuuluvaa, joka pitäisi hyvänä ajatuksena esimerkiksi luokkakokojen kasvua, päinvastoin.

36. Taustalla näissä ikävissä ja kaikkien mielestä huonoissa valinnoissa ei ole luokkasota, vaan hyvinvointivaltion rahoituspohjan luhistuminen, koska työnteon eetos tässä maassa on kärsinyt inflaation, ja koska niin suuri määrä työkykyisiä suomalaisia on omasta halustaan työttömänä.

37. Jos olisi vähemmän chillailua ja enemmän työtä ja kannusteita yrittäjyyteen, tällaisia talouden realismin sanelemia ikäviä päätöksiä ei tarvitsisi tehdä.

MITÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KONTULAN TEOKSESTA VOI TEHDÄ?

38. Ensinnäkin, vasemmistoideologia tuntuu vaativan äärimmäistä suvaitsevaisuutta, mutta on täysin suvaitsematon sitä ”tolkun ihmisen” elämäntapaa kohtaan, jossa työnteko nähdään itseisarvona ja sitä pidetään tärkeänä koko yhteiskunnan kannalta. Tätä kaiketi on kaksinaismoralismi.

39. Toiseksi, Kontulan teos paljastaa ja vahvistaa sitä tosiseikkaa, että vasemmistoideologia ei joko ymmärrä tai edes halua ymmärtää työnteon ja talouden suhdetta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan. Jos yrittäjät lopettavat yrittämisen ja työntekijät työnteon, hyvinvointivaltiosta ei jää jäljelle kuin määritelmä Wikipediaan.

40. Kolmanneksi, Kontulan kärjistävä, pelkistävä ja epälooginen tapa käsitellä asioita on monissa kohdin samankaltaista kuin eräiden perussuomalaisten poliitikkojen. Sekä oikeisto- että vasemmistoradikalismista pitää olla huolissaan.

41. Lopuksi, jo Rousseaun ajattelussa demokratia on se hallintomuoto, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja vastavuoroisuutta. Se, että Kontula katkaisee (tai jättää käsittelemättä) työnteon ja hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömän yhteyden, vihjaa, ettei Kontula enää pidä demokratiaa toimivana järjestelmänä.

42. Sen hän toki on sanonut ääneenkin. Kontula lopettaa uransa kansanedustajana vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Sen jälkeen hän haluaa lisätä suoran demokratian muotoja.

43. Capitolin valtaaminen oli kansalaistottelemattomuutena suoran demokratian muoto

MISSÄ KONTULAN TEOS ON ONNISTUNUT?

44. On myönnettävä, että Kontulan teoksessa ja ajattelussa on myös hyviä aihioita. Elämä ei esimerkiksi tietenkään saisi olla pelkkää suorittamista. Käyttäytymismallit tuntuvat nykyisin tradition sijaan muodostuvan muiden käyttäytymisestä, kuten sosiologi David Reissman totesi teoksessaan The Lonely Crowd. Sosiaalinen media vain vahvistaa tätä lauman seuraamisvaikutusta ja se on todellinen ongelma.

45. Siinäkin Kontula on mielestäni oikeassa, että kapitalistinen maailmanjärjestys ohjaa keskiluokkaisia helposti tilanteeseen, jossa he eivät koskaan saa ”täyttä rauhaa ja turvallisuutta” (s. 74). Tietynlainen armeliaisuus ja yhteisöllisyys tuntuu ympäriltämme haihtuneen.

46. Kontula myös ihmettelee, miksi suomalaiset luottavat niin paljon poliisiin. Tässä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Suomalaisessa yhteiskunnassa kuuluisi olla enemmän kriittistä ajattelua instituutioita kuten presidenttiä kohtaan. Esimerkiksi Sauli Niinistö saavutti jonkinlaisen pikkuporvareille tutun Selvityjät-ohjelman heimoneuvoston koskemattomuuden. Mediakaan ei häntä kritisoinut selvistä ja vakavista ulkopoliittisista virheistä ja virhearvioinneista huolimatta (ks. kohdat 33.-37. tästä blogikirjoituksesta).

47. Suosittelen Kontulan kirjaa kaikille, jotka haluavat päästä sisälle koulutetun vasemmistolaisen – tai oikeastaan aidon kommunistin – mielenmaisemaan. Se on valitettavan synkkä, logiikaltaan paikoin absurdi, mutta sellaisena toki hyvin viihdyttävä.

48. Sain Kontulan kirjasta myös aiheen kahdelle seuraavalle blogiaiheelle: presidentti Niinistön koskemattomuudelle mediassa ja työnteon eetoksen inflaatioon Suomessa.

49. Lopuksi on mainittava, että hankin Kontulan kirjan pikkuporvarille epätyypilliseen tapaan Sammakon kirjakaupasta, jossa vierailen aina Turussa käydessäni.

50. Kyseisessä putiikissa leijuu mukavalla tavalla vaihtoehtoinen henki ja sieltä puuttuvat Akateemisen kirjakaupan pikkuporvarillinen kliinisyys ja valkoiset sohvat!

Rahaa on – vai onko

Rahaa on – vai onko

Valtion holtiton velanotto yhdistettynä kiristyvään veropolitiikkaan uhkaa suistaa Suomen pysyvästi vaaralliselle uralle. Julkinen talous on mahdollista turvata vain toimivalla yritysmarkkinalla. Ongelma on kasvuhaluisten yritysten vähäinen määrä, ei rahoituksen...

Marinin vero-optimoinnissa ei sijaa moitteille!

Marinin vero-optimoinnissa ei sijaa moitteille!

1. Suomen entinen pääministeri Sanna Marin jätti eduskuntavaalien jälkeen politiikan ja ryhtyi yrittäjäksi. Marin omistaa 90 % MA/PI Oy:stä. 2. On hienoa, että Marin aloitti vaativan yrittäjän uran. Vielä hienompaa on nähdä, että ex-pääministeri menestyy politiikan...

Käännytyslain tahrainen jälkipyykki

Käännytyslain tahrainen jälkipyykki

Käännytyslain tausta 1. Heinäkuussa 2024 vahvistettu laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi (482/2024, ”käännytyslaki”) on suora vastaus Venäjän potentiaalisille hybridioperaatioille, joissa maahanmuuttajia on käytetty ja...

BIO

Lasse Vuola

Lasse Vuola on syntynyt vuonna 1981. Vuola on Fundun perustajaosakas ja toimitusjohtaja.
Perhe ja vapaa-aika
  • Kolme tytärtä, puoliso, suomenpystykorva, ragdoll kissa.
  • Salibandy (2 div), lumilautailu, lainelautailu, perhokalastus, kanalintumetsästys
Koulutus

Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, oikeustieteen tohtoriohjelma (2021-2025e)

  • Monografian työotsikko: Vaihdanta metanormina.

Master of Laws, University of California at Berkeley (2006)

  • Vuosikurssin presidentti
  • High Honors – Contract Law

Kauppatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (2011)

  • Pro Gradu pientuulivoimasta 4/5, uutisointi mm. Yle (linkki https://yle.fi/a/3-5079182)

Oikeustieteen maisteri, Lapin yliopisto (2006)

  • Pro Gradu oikeudesta ja peliteoriasta, arvosana 10/10

Ylioppilas, Kannuksen lukio, 2001

High School Graduate, 1999, Shenandoah High School,

Työkokemus

Fundu Oy, co-founder, toimitusjohtaja 2017-

Asianajotoimisto Castrén & Snellman, asianajaja 2013-2016

Borenius Asianajotoimisto Oy, asianajaja 2012-2013

Lapin yliopisto, tutkija, muun työn ohella 2012, ja 2007-2008

Asianajotoimisto Puranen & Kiviluoto, asianajaja 2006-2012

Suomen salibandyliitto ry, erotuomari 1997-2017

Ammatilliset kurssit
  • Blockchain Unlocked 2018. Berkeley Law & Technology with Haas Business School
  • Venture Capital Unlocked, 2017, Berkeley & 500.vc
Varusmiespalvelus
Utin jääkärirykmentti, laskuvarjojääkärikoulu, vuosikurssin puheenjohtaja, 2004
Yhtiöitä, joita ollut perustamassa
Luottamustoimia
  • Grid.vc Oy, hallituksen jäsen
  • Salibandyn liigaerotuomarien yhdistyksen puheenjohtaja (2013-2016)
  • Salibandyliiton valituslautakunnan puheenjohtaja (2012 – 2020)
Julkaisut ja kirjoitukset
  • History of Crowdfunding in the Context of Ever-Changing Modern Financial Markets. Teoksessa Shneor Rotem et al.: Advances in Crowdfunding. Research and Practice. 2020 (s. 209-239). Kanssakirjoittaja Aki Kallio.
  • Joukkorahoitus, Talentum 2018. Kanssakirjoittaja Aki Kallio.
  • Sanctions and the Supply Chain. Global Trade and Customs Journal, Issue 2. s. 69-72. Helmikuu, 2015.
  • Erotuomareiden asianosaisasemasta urheiluoikeudellisessa kurinpitomenettelyssä. Urheilu ja oikeus 2014, s. 323–343. Kanssakirjoittaja Suzanne Simon-Bellamy.
  • Review of Crowdfunding regulation . Finland. Review of Crowdfunding Regulation 2013. Intrepretations of existing regulation concerning crowdfunding in Europe, North America and Israel. s. 67-74. Lokakuu 2013. (kanssakirjoittajat Janne Lauha, Marianne Luotio).
  • Environmental Due Diligence viranomaisen neuvonnan, vastuun ja salassapidon kannalta. Edilex 2010.
  • KHO:2005:23: Ympäristölupa, BAT ja lupamääräykset. Edilex 2006. Kanssakirjoittaja Matias Wallgren.
  • KHO:2005:33: Poikkeaminen käyttötarkoitusta koskevasta kaavamääräyksestä ja toimivaltakysymyksetä. Edilex 2005. Kanssakirjoittaja Matias Wallgren.
  • Kuntien ympäristölupien taso Keski-Suomen alueellisen ympäristökeskuksen toimivalta-alueella. Vertaileva tutkimus. Keski-Suomen ympäristökeskus 2005. Kanssakirjoittaja Eeva-Maija Pusa.
Muita kirjoituksia

Yrittäjän eläkelain puutteellista valmistelua voidaan vielä paikata. Helsingin Sanomat, vieraskynä 22.8.2022
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009015989.html

Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen. Helsingin Sanomat, mielipide 10.5.2021 
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007966927.html

Joukkorahoitus tarvitsee helpot pelisäännöt. Helsingin Sanomat, vieraskynä 22.7.2014
https://iptlsblog.wordpress.com/page/7/

Lukuisia artikkeleja Pohjolan Perhokalastaja -lehteen 2004-2006, kanssakirjoittaja Matti Nives

Liity Lasse Vuolan sisäpiiriin

Liity Lasse Vuolan sisäpiiriin