1. Eurooppalaisilla on virheellinen käsitys siitä, mihin Yhdysvallat ulkopolitiikassaan pyrkii. Tämä on vaarallista. Ulkopolitiikka on strategista käyttäytymistä, jossa virheellisiin premisseihin pohjautuvat päätökset johtavat vaarallisiin lopputulemiin.
2. Donald Trumpin käytöstä on usein selitetty hänen persoonallaan, mutta taustalla on selkeä strateginen tavoite, jota ei tunnuta ymmärtävän. Syy esimerkiksi Ukrainan presidentin julkiseen nöyryytykseen etukäteen suunnitellussa väijytyksessä ei ole kiusaajien henkilöissä, vaan tietoisessa ja loogisessa strategian toteuttamisessa.
3. Vallalla oleva käsitys on, että Yhdysvallat haluaa ratkaista Ukrainan kriisin nopeasti pystyäkseen keskittymään ”pääviholliseensa” Kiinaan. Tätä näkemystä edusti tuoreeltaan mm. arvostettu The Econonist (22.2.2025, s. 10).
4. Vallitseva näkemys ei pidä paikkansa.
5. Kiina on liian vahva taisteltavaksi. Jos vihollista ei voi voittaa, siitä kannattaa tehdä liittolainen. Tähän Trump pyrkii.
6. Siksi tilanne on paljon vaarallisempi Euroopan kannalta kuin täällä mielletään. Siksi eurooppalaisten päättäjien olisi viimeinen hetki mukauttaa toimintaansa sen perusteella, mikä Yhdysvaltojen todellinen tavoite on.
Yhdysvallat menettämässä hegemonian kolmella pilarilla
7. Ymmärtääkseen Yhdysvaltojen dramaattisesti muuttunutta ulkopolitiikan doktriinia on sisäistettävä, ettei se enää ole suvereeni taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen supervalta.
8. Yhdysvaltojen ote lipsuu kaikista kolmesta pilarista.
9. Kiina on noussut teollisessa arvonlisässä ja talousmittareissa nopeasti ohi. Vuonna 2030 Kiinan teollinen arvonlisä voi olla nelinkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna. IMF:n mukaan Kiinan talous oli jo 2022 PPP-mittarilla yli 20 % Yhdysvaltoja suurempi.
Kuva: USA:n ja Kiinan ostovoimapariteetin kehitys 2004-2024, lähde worldeconomics.com
10. Imperiumien nousuun ja tuhoon perehtynyt historioitsija Niall Fergusonin havaintojen mukaan valtio ajautuu kriittiseen pisteeseen, kun korkomenot ylittävät puolustusbudjetin.
11. Talous on sotavoiman perusta, ja Yhdysvaltojen talous on jo merkittävästi ylittänyt tämän kriittisen pisteen, jossa korkomenot ylittävät huomattavasti puolustusbudjetin.
12. Kun on jäämässä tappiolle kolmella rintamalla, on mahdollista joko jatkaa kamppailua totalitaarisia valtioita vastaan yhdessä länsimaisten demokratioiden kanssa tai yritettävä keskittyä tärkeimpään pilariin: talouteen.
13. Kumpi strategia on parempi Yhdysvaltojen talouden kannalta: kaupankäynti vain liittolaisten kanssa vai kaupankäynti myös entisten vihamiesten kanssa?
14. Trump on liikemies, jonka korvaan kuiskuttelee maailman rikkain liikemies. Tässä yhtälössä kaikki pehmeät arvot poljetaan rämeeseen. Vain raha ratkaisee.
Yhdysvallat haluaa liittoutua Kiinan ja Venäjän kanssa
15. Yhdysvallat ei missään nimessä haluaisi hermostuttaa Eurooppaa esim. Grönlantiin kohdistuvilla vaatimuksilla tai Zelenskyin nöyryyttämisellä, jos sillä olisi tavoitteena kamppailla Kiinaa vastaan yhdessä rintamassa läntisten demokratioiden kanssa sen jälkeen, kun Ukrainan sota on päättynyt.
16. Sen sijaan Yhdysvallat tulee käpertymään ulkopolitiikassa sisään päin pyrkien neutraaliin globaaliin kauppamiehen asemaan.
17. Koska vihollista (Kiinaa) ei voi enää voittaa, se kannattaa pitää lähellä. Siksi Yhdysvallat haluaa tehdä pesäeroa Eurooppaan. Se on edellytys, jotta se voi liittoutua niin Venäjän kuin Kiinan kanssa.
18. Tällaisessa positiossa Yhdysvallat voisi myydä kaikkea hampurilaisista tykinkuuliin eniten maksaville oli kyseessä sitten totalitaarinen maa, diktatuuri, hullu rakettimies tai länsimainen demokratia.
19. Trumpin pelikirja on ”America first”. Luopuminen poliittisesta maailmanlaajuisesta poliittisesta hegemoniasta auttaa palauttamaan taloudellista hegemoniaa, joka puolestaan tukee sotilaallista ylivoiman ylläpitoa jatkossakin ilman, että kriittistä pistettä ylitetään.
20. Luopumalla globaalista poliittisesta vaikutusvallasta voi paremmin pitää kiinni kahdesta muusta, kun ote ei tällä hetkellä pidä yhdestäkään. Tästä syystä Yhdysvalloille ei ole plan 2025 -suunnitelman mukaisesti mikään ongelma ajaa alas Yhdysvaltain kansainvälistä kehitysapua (USAID) sekä rooliaan kansainvälisissä järjestöissä kuten WHO:ssa.
21. On syytä muistaa, että Yhdysvaltojen vaurastuminen juontuu ensimmäiseen maailmansotaan, kun Yhdysvallat myi aseita kaikille sodan osapuolille. Vaihtotase oli tuolloin hyvin yksipuolisesti Eurooppaan kallellaan. Sodan päätyttyä Yhdysvallat nousi maailman suurimmaksi lainanantajaksi ja talousmahdiksi.
22. Trumphan viittasi jo kertaalleen julkisesti Yhdysvaltojen turvalliseen geopoliittiseen asemaan, kun välissä on ”kaunis iso valtameri”.
23. Presidentti Hardingin ”Return to Normalcy” -eristäytymispolitiikka (isolationismi) oli Yhdysvaltojen ulkopoliittinen doktriini viimeksi 1920- ja 1930-luvuilla ja vastaveto Woodrow Wilsonin arvopohjaiseen ulkopolitiikkaan.
24. Yhdysvallat on nyt vastaavassa voimakkaassa heiluriliikkeessä ja Trump tavoittelee samantyyppistä globaalin kauppiaan asemaa, jossa taloudelliset arvot ovat ainoita, mitkä ratkaisevat.
25. Indisioita tämän tavoitteen taakse on paljon.
26. On ensinnäkin huomioitava, että Trump ei suinkaan ole flirttaillut vain Putinin suuntaan. Trump esimerkiksi kutsui Xin virkaanastujaisiin (Xi kieltäytyi) ja lähes ensi töikseen poisti tammikuussa 2025 asetetun TikTokin käyttökiellon. Trumpin aiemmin Kiinaan suuntaan äänekäs kabinetti on nyt ollut hiljaa.
27. Samaan aikaan Trump on kohdellut läheisimpiä liittolaisiaan kuin nyrkkeilysäkkiä mm. uhaten Tanskaa sotilaallisella voimalla ja tehdä Kanadasta 51. osavaltio sekä nöyryyttäen ja häpäisten Zelenskyin julkisesti.
28. Entisen vihollisten pehmeä kohtelu on pohjaa tavoitteelle, jossa Trump pyrkisi ensin diiliin Venäjän kanssa ja sen jälkeen diiliin Kiinan kanssa ratkaisemalla Taiwanin ongelman.
29. Tämän jälkeen Yhdysvallat vetäytyy ulkopoliittisesti niin paljon sisään päin kuin mahdollista omaksuen ulkopolitiikassa kylmän viileän laizzes faire -politiikan.
30. Yhdysvaltojen valitsemassa loogisessa strategiassa Euroopan johtajien pöyristyminen ja kiukuttelu ei kiinnosta, koska tavoitteena on eristäytyä ja tehdä rahakkaita diilejä eurooppalaisten lisäksi myös kiinalaisten ja venäläisen kanssa, kunhan pakotteista vain päästään eroon.
31. Pieni tukkanuottaisilla olo Euroopan kanssa vain tukee tätä tavoitetta, kun Venäjä ja Kiina tulevat olemaan vastaanottavaisempia Yhdysvaltojen ehdotuksilla.
32. Jos ajatuksissa olisi liittoutua Euroopan kanssa totalitaarisia maita tai edes yhdessä rintamassa Kiinaa vastaan, sävy olisi ihan toinen.
33. Näin syntyvän valtatyhjiön osalta Kiina ottaa nopeasti globaalin poliittisen johtajuuden, mikä on yksi vyö ja tie -ohjelman tavoitteista. Yhdysvallat pystyisi sentään pitämään kiinni taloudellisen hegemonian rippeistä tekemällä kauppaa kaikkien kanssa.
34. Tässä skenaariossa Trumpin korvaan kuiskuttelevat Muskin kaltaiset miljardöörit pääsisivät lisäämään henkilökohtaista vaurauttaan Yhdysvaltojen palatessa ulkopolitiikassa 1930-luvulle. Samaa synkkää vuosikymmentä Musk tuntuu muutenkin pitävän arvossaan.
Miten Suomen ja Euroopan kannattaa menetellä
35. Maailmanpolitiikan tektoniset laatat ovat voimakkaassa liikkeessä ja lyhyessä ajassa voi tapahtua paljon. Vanha manner on lähtötelineissä, kun muut jo juoksevat.
36. Vain hyväksymällä sen tosiasian, että Yhdysvallat ei ole hylännyt vain Ukrainaa vaan koko Euroopan, vanha manner voi suunnata toimenpiteensä järkeviin poliittisiin toimenpiteisiin. Eurooppa joutuu hakemaan omaa asemaansa taloudellisessa, poliittisessa ja sotilaallisessa ulottuvuudessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
37. Euroopan johtajat ovat vuosikymmenet puhuneet strategisesta autonomiasta. Puhetta on ollut paljon, tekoja ei yhtään. Nyt on aivan viimeinen aika toimia.
38. On hieman surkuhupaisaa, että Suomi liittyi aivan liian myöhään NATO:n ja sitten kun liittyi, turvallisuusarkkitehtuurin pitää heti alkaa valaa uusia perusteita.
39. Toisin kuin pääministeri Orpo YLE:n kyselytunnilla totesi, Yhdysvaltoihin ei välttämättä voi enää luottaa siinä suhteessa, ettei se koskaan irtautuisi NATO:sta ja/tai DCA-sopimuksista. Elon Musk esimerkiksi ilmaisi pääministerin kyselytunnin jälkeen, että NATO:sta pitäisi päästä eroon.
40. Baltian maat ovat turvallisuuspolitiikassa olleet vuosikausia Suomea edellä. Siksi meidän kannattaisi kuunnella tarkkaan, miten he tilanteen tulkitsevat.
41. Kansallinen puolustus tarvitsee nyt uudenlaista kerroksellisuutta. Oppositiopoliitikot ovat oikeassa moittiessaan hallitusta vanhaan aikaan kiinni jäämisestä.
Ulkoinen turvallisuus edellyttää taloudellista turvallisuutta
42. Dramaattisesti muuttunut tilanne on samalla hyvä muistutus siitä, että ulkoinen turvallisuus on aina kytköksissä taloudelliseen turvallisuuteen.
43. Mistä lisälaina puolustukseen otetaan, kun olemme jo joutumassa EU:n tarkkailuluokalle (liiallisen alijäämän menettely) ja talous on polkenut yli 15 vuotta paikallaan? Muilla pohjoismailla on aivan eri edellytykset tehdä nopeita satsauksia velkarahalla.
44. Suomessa vaikeisiin ongelmiin vakioratkaisu on perustaa työryhmä. Erilaisten asiantuntijaselvitysten asemesta tarvittaisiin nopeasti poikkeuksellisen rohkeita ja järeitä poliittisia päätöksiä niin kasvutoimien kuin leikkaustoimien osalta.
45. Ennusteeni kuitenkin on, ettei juuri mitään muuta kuin kosmeettisia tekoja tule tapahtumaan. Poliitikot ajattelevat jo seuraavia vaaleja. Isoja panoksia käytettäessä on aina vaara kovalle rekyylille. Todelliset valtiomiehet- ja naiset eivät takapotkuja pelkää. Löytyykö sellaisia nyt kun heitä eniten tarvitaan?