Lasse Vuola

Yrittäjä. Juristi. Tutkija.

RAHAA ON – VAI ONKO?

Valtion holtiton velanotto yhdistettynä kiristyvään veropolitiikkaan uhkaa suistaa Suomen pysyvästi vaaralliselle uralle. Julkinen talous on mahdollista turvata vain toimivalla yritysmarkkinalla. Ongelma on kasvuhaluisten yritysten vähäinen määrä, ei rahoituksen puute. Siksi valtion ei tulisi tehdä paniikkiratkaisuja ryhtymällä riskisijoittajaksi veronmaksajien rahoilla, vaan keskittyä keinoihin, joilla kannustetaan ottamaan yrittäjäriskiä.

1. Antti Rinteen johtamien hallitusneuvottelujen aikaan fläppitaululle rustattiin vaarallinen valtioideologia: ”Rahaa on”.

2. Rahaa ei ollut silloin. Sitä ei ole nytkään.

3. Valtion velka on kuluvan vuoden lopussa 169 miljardia euroa ja velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on korkeimmillaan sitten lamavuosien. Ensi vuonna ollaankin vielä surkeammissa lukemissa, kun valtionvelka nousee 181 miljardiin euroon.

4. Tämän täysin holtittoman velanoton johdosta Suomi rikkoo EU:n perussopimusta, koska velkaantumisaste ylittää 60 %:n viitearvon suhteessa BKT:een. Suomi joutui syksyllä pyytämään EU:lta lisäaikaa selvitäkseen uusien velkasääntöjen tuomista tiukoista säästövaatimuksista.

Kuva: Valtion velkaantumisasteen kehitys, lähde VM julkaisuja 2023:72

Valtion budjetti syntyy vaihdannasta, vaihdanta pk-yrityksistä

5. Budjetin edellyttämät rahavarat eivät voi syntyä loputtomasti lainaa ottamalla, koska se johtaa ylivelkaantumiseen ja maksukyvyttömyyteen. Valtion luottoriskin lisääntyminen vaikuttaa paitsi sen omiin velanhoitokustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen, myös muodostaa usein perustan yrityslainarahoituksen riskilisien määräytymiselle (1).

6. Kestävä julkinen tulorahoitus perustuu käytännössä kokonaan vaihdantaan kohdistettaviin veroihin. Verotus kohdistuu markkinatransaktioihin kuten siihen, että työntekijä vaihtaa aikaansa rahaan maksaen siitä tuloveroa jopa 60 % tai ostamalla jouluglögin, josta tilittyy arvonlisäveroa 25,5 % valtion kassaan.

7. Eurofundin tutkimuksen mukaan 85 % EU:n uusista työpaikoista luodaan pk-yrityksissä. Koska kaikki eivät voi olla töissä valtiolla, on yritysten rooli hyvinvointivaltion menojen mahdollistamisessa täysin keskeinen.

8. Markkinatalousyhteiskunnissa ulkoinen suvereenisuus, sisäinen turvallisuus ja erilaiset hyvinvointipalvelut ovat pysyvästi riippuvaisia yritystoiminnasta.

(1) Härmälä, Valtteri – Laakkonen, Helinä – Lahtinen, Markus: Mistä on valtioiden luottoluokitukset tehty? Suomen Pankki. Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 21.3.2014, s. 3

Yritystoiminnan tukeminen pitäisi olla politiikan keskiössä

9. Jos nykytason hyvinvointipalvelut halutaan turvata, on ainoa mahdollisuus kiinnittää katse yritystoimintaan, joka Kauppalehden pääkirjoituksen mukaan on järjestelmän selkäranka ja hyvinvoinnin rahoittaja.

10. Tämä fakta tuntuu monilta poliitikoilta unohtuneen.

11. Edellinen hallitus oli yrittäjävastaisin, mitä on vuosikymmeniin koettu.

12. Esimerkiksi Marinin hallituksen aikana toteutettu YEL-lainsäädännön uudistus nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja madaltaa yritystoiminnan lopettamisen kynnystä. Kaiken lisäksi vaikutus valtiontalouteen on pitkällä aikajänteellä negatiivinen.

13. Nykyinen listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmä olisi myös Marinin kaudella tuhottu, ellei Keskustan salpalinja olisi pitänyt. Marin on sittemmin poistetussa blogissaan todennut, että verokikkailu on ”yhteiskunnan syöpä”, joka murentaa kansalaisten yhteisvastuuta ja keskinäistä luottamusta.

14. Suomen verojärjestelmä listaamattomien osakeyhtiöiden osalta toimii siten, että pieni osa eli 8 % yrityksen nettovarallisuudesta on mahdollista nostaa ns. veroedullisena osinkona. Tällaisesta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta. Jos yrittäjä nostaa enemmän osinkoa, 75 % osuudesta katsotaan olevan ansiotuloa.

15. Verokannustimen vaikutus näkyy yhtiöiden rahoituskelpoisuuden parantumisena, sillä omavaraisuusaste (omien varojen suhde velkoihin) on tärkeä tekijä rahoituspäätöksiä tehtäessä. Jos kaikki jaettaisiin osinkoina, omat pääomat olisivat jatkuvasti vähissä. Vahvat omat pääomat luovat puskureita talouden heilahtelujen varalle ja toimivat iskunvaimentimina erilaisia sokkeja vastaan.

16. Huvittavaa tässä on se, että Sanna Marinin määräysvaltayhtiö MA/PI Oy hyödynsi maksimaalisesti verojärjestelmää. Siinä ei tietenkään ole mitään väärää, päinvastoin.

Nykyinenkään hallitus ei selviä puhtain paperein

17. Orpon hallituksen päätöstä arvonlisäveron korottamisesta 25,5 %:iin voi perustellusti kritisoida, vaikka tarkoitus on hyvä. Evan tutkimuksen mukaan keskituloisen palkansaajan verotaakka on ensi vuonna suurempi kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

18. Hapettaminen voi toimia vapaaottelukehässä, mutta se on harvoin tie kasvuun olosuhteissa, joissa inflaatio ja sodan pelko muutoinkin heikentävät kuluttajien uskoa tulevaisuuteen.

19. Oikeistohallitus toteuttaa tässä mielessä politiikkaa, joka on perinteisesti ollut suosittua poliittisen spektrin vasemmassa laidassa.

20. Valtio on myös avaamassa rahahanojaan suoriin kasvuyhtiösijoituksiin viisinkertaistamalla suorat sijoitukset Tesin kautta. Tämä on herättänyt rahoitusmarkkinatoimijoiden huolen. Pääomasijoittajat ry:n mukaan valtion sekaantuminen markkinalle passivoi ja syrjäyttää yksityisiä sijoittajia.

21. Pääomasijoitusmarkkina on kansainvälisesti kilpailtu markkina. EU:ssa pääomat liikkuvat jo perussopimusten nojalla vapaasti, eikä Yhdysvalloista ole lainkaan haastavaa hakea pääomia, jos yritys on hyvä. Fundu esimerkiksi toteutti 200 miljoonan euron rahoituskierroksen. Prosessi kesti 4 kuukautta ja raha tuli EU:n ulkopuolelta.

22. Ongelma ei siten ole pääomien puute, vaan se, että Suomeen ei yksinkertaisesti synny riittävästi hyviä kasvuyrityksiä.

23. Rahaa on siten rahoittajilla, mutta ei valtiolla. Valtion tulisi pysyä mahdollisimman loitolla kilpaillusta markkinasta.

24. Kim Väisänen kiteytti Talouselämän Vieraskolumnissa kritiikkinsä Juice Leskisen kappaleen sanoihin: ”On valtio kylään tullut, ja se on siellä kuin kotonaan.” Toivottavasti meillä ei ole tämä suunta.

Tarvitaan tekoja, jotka kannustavat yrittäjyyteen

25. Sen sijaan että samaan aikaan veroja kiristetään ja kanavoidaan veronmaksajien rahaa riskisijoitustoimintaan, olisi keksittävä konkreettisia keinoja yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseen erilaisia kannusteita luomalla. Erityisen tärkeä olisi toteuttaa rohkeita verotuksellisia ratkaisuja.

26. Tällaiset ideat syntyvät paremmin ideologisesti riippumattomana asiantuntijatyönä kuin politiikkariihissä. Toivottavasti keväällä pääsemme siirtymään hallitusohjelman passiivimuotoon kirjatuista julistuksista konkretiaan. Se lisäisi riskinottohalua.

27. Se on ainoa tapa varmistaa, että rahaa on. Jatkossakin.

Seksiä Supossa, käsittely salaista

Seksiä Supossa, käsittely salaista

1. HS uutisoi tänään asiasta, jossa syyttäjä vaatii suojelupoliisin työntekijälle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska tämä on harrastanut seksiä virka-ajallaan virka-autossaan. Uutinen oli jotenkin huvittava, ja sitä on syytä käsitellä hieman...

Korkein oikeus päätti: Matkapuhelin aiheutti aivokasvaimen

Korkein oikeus päätti: Matkapuhelin aiheutti aivokasvaimen

1. Italian korkein oikeus (Corte Suprema di Cassazione, ks. kuva yllä) vahvisti perjantaina julkistetussa tuomiossaan, että matkapuhelimen runsas ja pitkäaikainen käyttö aiheutti italialaiselle Innocenzo Marcolinille aivokasvaimen. Kysymys on siitä, että...

BIO

Lasse Vuola

Lasse Vuola on syntynyt vuonna 1981. Vuola on Fundun perustajaosakas ja toimitusjohtaja.
Perhe ja vapaa-aika
  • Kolme tytärtä, puoliso, suomenpystykorva, ragdoll kissa.
  • Salibandy (2 div), lumilautailu, lainelautailu, perhokalastus, kanalintumetsästys
Koulutus

Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, oikeustieteen tohtoriohjelma (2021-2025e)

  • Monografian työotsikko: Vaihdanta metanormina.

Master of Laws, University of California at Berkeley (2006)

  • Vuosikurssin presidentti
  • High Honors – Contract Law

Kauppatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (2011)

  • Pro Gradu pientuulivoimasta 4/5, uutisointi mm. Yle (linkki https://yle.fi/a/3-5079182)

Oikeustieteen maisteri, Lapin yliopisto (2006)

  • Pro Gradu oikeudesta ja peliteoriasta, arvosana 10/10

Ylioppilas, Kannuksen lukio, 2001

High School Graduate, 1999, Shenandoah High School,

Työkokemus

Fundu Oy, co-founder, toimitusjohtaja 2017-

Asianajotoimisto Castrén & Snellman, asianajaja 2013-2016

Borenius Asianajotoimisto Oy, asianajaja 2012-2013

Lapin yliopisto, tutkija, muun työn ohella 2012, ja 2007-2008

Asianajotoimisto Puranen & Kiviluoto, asianajaja 2006-2012

Suomen salibandyliitto ry, erotuomari 1997-2017

Ammatilliset kurssit
  • Blockchain Unlocked 2018. Berkeley Law & Technology with Haas Business School
  • Venture Capital Unlocked, 2017, Berkeley & 500.vc
Varusmiespalvelus
Utin jääkärirykmentti, laskuvarjojääkärikoulu, vuosikurssin puheenjohtaja, 2004
Yhtiöitä, joita ollut perustamassa
Luottamustoimia
  • Grid.vc Oy, hallituksen jäsen
  • Salibandyn liigaerotuomarien yhdistyksen puheenjohtaja (2013-2016)
  • Salibandyliiton valituslautakunnan puheenjohtaja (2012 – 2020)
Julkaisut ja kirjoitukset
  • History of Crowdfunding in the Context of Ever-Changing Modern Financial Markets. Teoksessa Shneor Rotem et al.: Advances in Crowdfunding. Research and Practice. 2020 (s. 209-239). Kanssakirjoittaja Aki Kallio.
  • Joukkorahoitus, Talentum 2018. Kanssakirjoittaja Aki Kallio.
  • Sanctions and the Supply Chain. Global Trade and Customs Journal, Issue 2. s. 69-72. Helmikuu, 2015.
  • Erotuomareiden asianosaisasemasta urheiluoikeudellisessa kurinpitomenettelyssä. Urheilu ja oikeus 2014, s. 323–343. Kanssakirjoittaja Suzanne Simon-Bellamy.
  • Review of Crowdfunding regulation . Finland. Review of Crowdfunding Regulation 2013. Intrepretations of existing regulation concerning crowdfunding in Europe, North America and Israel. s. 67-74. Lokakuu 2013. (kanssakirjoittajat Janne Lauha, Marianne Luotio).
  • Environmental Due Diligence viranomaisen neuvonnan, vastuun ja salassapidon kannalta. Edilex 2010.
  • KHO:2005:23: Ympäristölupa, BAT ja lupamääräykset. Edilex 2006. Kanssakirjoittaja Matias Wallgren.
  • KHO:2005:33: Poikkeaminen käyttötarkoitusta koskevasta kaavamääräyksestä ja toimivaltakysymyksetä. Edilex 2005. Kanssakirjoittaja Matias Wallgren.
  • Kuntien ympäristölupien taso Keski-Suomen alueellisen ympäristökeskuksen toimivalta-alueella. Vertaileva tutkimus. Keski-Suomen ympäristökeskus 2005. Kanssakirjoittaja Eeva-Maija Pusa.
Muita kirjoituksia

Yrittäjän eläkelain puutteellista valmistelua voidaan vielä paikata. Helsingin Sanomat, vieraskynä 22.8.2022
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009015989.html

Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen. Helsingin Sanomat, mielipide 10.5.2021 
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007966927.html

Joukkorahoitus tarvitsee helpot pelisäännöt. Helsingin Sanomat, vieraskynä 22.7.2014
https://iptlsblog.wordpress.com/page/7/

Lukuisia artikkeleja Pohjolan Perhokalastaja -lehteen 2004-2006, kanssakirjoittaja Matti Nives

Liity Lasse Vuolan sisäpiiriin

Liity Lasse Vuolan sisäpiiriin