1. James Eagan Holmes, 24, heitti kyynelkaasukranaatin elokuvateatteriin Denverissä Batman -elokuvan ensi-illassa, ja marssi kaasunaamari päässä luotiliivit päällä kolmen aseen kanssa katsojien joukossa teloittaen tyynen rauhallisesti 12 ihmistä.
2. Coloradosta on ”kotoisin” myös koulusurman käsite (rampage school shooting). Näiden kauhistuttavien, käsittämättömien ja sattumanvaraisten terrorismiin rinnastuvien tekojen evoluutio on johtanut siihen, että ne eivät enää rajoitu kouluihin.
3. Denverin joukkomurha eroaa toistaiseksi esimerkiksi Oslon tragediasta siten, ettei Holmes ainakaan tähän tietoon ole julkaissut mitään manifestia Internetissä. Kuitenkin se, että viranomaiset ovat pitäneet Holmesia silmällä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että Holmesin internetkäyttäytyminen, tai joku muu seikka on herättänyt poliisin hälytyskellot. Asiaan saataneen lisätietoja lähiaikoina.
4. Yleisesti tiedetään, että Yhdysvalloissa aseenkanto-oikeus on subjektiivinen perusoikeus. Suomen perustuslaissa ei ole säännöstä siitä, että ”jokaisella on oikeus kantaa asetta ja käyttää sitä laillisiin tarkoituksiin, kuten itsensä puolustamiseen”. Suomessa on erinomaisesti valmisteltu ampuma-aselaki, jonka perusteella ampuma-aseet on otettava poliisin haltuun, kun on pienintäkin syytä epäillä ampuma-aseiden väärinkäytön vaaraa. Väliaikaisen hallussapidon aikana hankitaan lisätietoa ja tehdään mahdollisesti päätös hallussapitolupien peruuttamisesta. Jos epäily on osoittautunut aiheettomaksi, aseet palautetaan haltijalle. Usein tutkinta suoritetaan normaalina esitutkintana, kuten silloin, jos on ollut syytä epäillä koulumurhan vaaraa. Tällöin tutkintanimikkeenä on ollut ”yleisvaarallisen rikoksen valmistelu”, joka antaa poliisille varsin laajat toimivaltuudet pakkokeinojen osalta.
5. Kun asiaa tutkii oikeudellisesti, ei mielestäni Yhdysvalloissakaan aseenkanto-oikeus perustu perustuslakiin. Perustuslain toisen lisäyksen mukaan: ”A well regulated militia being necessary to the security of a free state, the right of the people to keep and bear arms shall not be infringed.” Ainakaan sanamuodonmukainen tulkinta ei mielestäni osoita, että jokaisella yhdysvaltalaisella on oikeus kantaa asetta.
6. Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden (SupCT) ratkaisussa District of Columbia v. Heller, 554 U.S. 570 (2008) SupCT tarkasteli sitä, mikä merkitys perustuslain sanamuodolla ”militia” on. Sanamuodon mukainen tulkinta vaikuttaisi nimittäin siltä, että vain sellaisen laillisen ryhmän jäsenellä, jonka ryhmän olemassaolo on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden nimissä, on oikeus kantaa asetta.
7. SupCT kuitenkin päätteli, mielestäni lain sanamuodon vastaisesti, että ”militia” -viittauksesta huolimatta perustuslaki takaa kaikille oikeuden kantaa asetta: ”The Second Amendment protects an individual right to possess a firearm unconnected with service in a militia, and to use that arm for traditionally lawful purposes, such as self-defense within the home.” Päätöksen dicta -osiossa SupCT ilmoitti lukuisia rajoituksia, joita aseenkanto-oikeudelle voidaan asettaa.
8. Tämän perusoikeuden nojalla Holmesilla oli hallussaan, todennäköisesti laillisesti, ainakin kolme ampuma-asetta. Yhdysvaltojen perustuslaki ei valitettavasti sisällä tärkeintä perusoikeutta, oikeutta elämään.